If you can dream it, you can make it happen. © 2017 by Mari

December 21, 2018

December 13, 2018

August 16, 2018

Please reload

Recent Posts

Kaupunkiloma Budapestissa

December 13, 2018

1/2
Please reload

Featured Posts

Minimalismi

February 22, 2018

Meillä tyhjentyy pikkuhiljaa kaikki ylimääräinen tavara. Pari vuotta sitten kiinnostuin konmari metodista ja olen tyhjentänyt tavaraa. Osto käyttäytyminen on muuttunut ja ostan mielummin tarpeeseen ja laadukasta kuin halvalla ja paljon.
Vielä viime syksynä, kun oli tässä lähellä kirppistapahtuna - ajattelin että minulla ei ole niin paljon myytävää, että lähtisin sinne myyjäksi. Ajattelin väärin, sillä nyt viime viikkojen aikana olen myynyt ihan mielettömästi meiltä pois tavaraa. Tavaraa, mikä on ollut kaapeissa käyttämättömänä. Tavaraa, jota olen säilönyt pitkään ja ajatellut, että ehkä sitten joskus sillä on käyttöä. En edes tiedä, mistä ajatus minimaalisemmasta elämästä lopulta lähti, mutta huomasin että joka kerta kun tavaraa on vähemmän niin elämä on helpompaa ja aikaa jää niihin asioihin, joita rakastaa tehdä, kuten enemmän aikaa perheelle ja harrastuksiin.
 

Mistä meille sitä tavaraa sitten on tullut?


Olen aina säästänyt kaiken, jos kuitenkin tarvitsen. Olen teeseitse tyyppi ja käsityöihminen, mutta viime aikoina olen tajunnut, että sitäkin voi olla ilman, että sitä materiaalia on mielettömästi. Olen pitänyt kahden eri yrityksen sisustuskutsuja ja tuotteita on kertynyt itsellekin, koska ne olivat niin ihania ja monia tuotteita säilytin periaatteella "sitten kun meidän alakerta on valmis, niin sisustan niillä alakertaa". No, alakerta alkaa pikkuhiljaa valmistua, eikä ne tavarat miellytä enää silmää ja sovi nykyiseen sisustukseen sittenkään.

 

Miksi elämä sitten on helpompaa tavaran vähentyessä? 

 

Mieli on ihmeellinen asia. Kun tavaraa on kaapit täynnä, on mielessä kokoajan järjestäminen ja siivoaminen. "Täytyy järjestellä ja siivota tuo kaappi ja tämä hylly". Nyt kun tavaraa on vähemmän, on myös kaapit ja hyllyt järjestyksessä ja ne pysyy järjestyksessä, eikä tarvitse kuluttaa aikaa tavaroiden huoltamiseen. 

Siivottavaa ja pölyjen pyyhkimistä on vähemmän, joten siivoamiseen kuluva aika on vähentynyt. Myös huonekaluja on vähemmän ja keittiön tasoilla on vähemmän tavaraa niin on helpompi kokkailla keittiössä.
Tiedän tarkalleen missä mikäkin tavara meidän kodissa on. Kun koulusta tulee ilmoitus, että huomenna on esimerkiksi uintia/hiihtoa/luistelua niin minulla ei tule paniikkia eikä kulu aikaa eikä energiaa noiden tavaroiden etsimiseen vaan kaikki on omalla paikallaan, josta ne helposti löytyvät.
 

Olenko jo karsinut jo kaiken turhan pois?

 

En todellakaan. Matka jatkuu edelleen ja pikku hiljaa. Yritän ensin myydä kaikkea ehjää ja käyttökelpoista, jos ei mene kaupaksi niin lahjoitan ilmaiseksi tai vien kierrätyskeskukseen. Toki rikkinäiset vaatteet ja tavarat niille kuuluviin paikkoihin.  Jos on jo yli kymmenen vuotta kerrännyt ja säilyttänyt tavaraa niin ei siitä eroon pääse, ainakaan eettisesti, parissa viikossa tai kuukaudessakaan varsinkaan pienten lasten kanssa. Joka kerta on kuitenkin kevyempi hengittää ja parempi olla kun pääsee turhasta eroon. 
Suurin urakka on vielä edessä - lasten huoneet. En voi sieltä tyhjentää toisille rakkaita tavaroita, askartelua ym. ilman heidän lupaansa. Mutta pienin askelin siinäkin edetään. Aina välillä kyselen: "Voisiko tämän jo myydä tai antaa jollekin toiselle?" Ja aika ajoin lapsetkin luopuvat leluista, joilla eivät ole enää hetkeen leikkineet.

 

Miten minimalismi näkyy kodissani?

 

Hyllyt ovat tyhjempiä, mutta on niissä silti tavaraa, niitä rakkaita ja kauneimpia tavaroita.  Minimalismi ei silti tarkoita, että meillä olisi muutama lautanen, 2 pyyhettä ja parit liinavaatteet - ei. Viisi henkinen perhe tarvitsee kuitenkin tavaroita melko paljonkin. Mutta esimerkiksi me pärjäisimme hyvin kaksilla lakanoilla tai pyyhkeillä per henkilö: kun toiset on pesussa, on toiset käytössä. Enempää ei tarvitse ja tällaisista olenkin alkanut karsimaan. 

Ja vaikka hiihtokelejä täällä Varsinais-Suomessa on todella vähän vuodessa, niin silti koen tarpeelliseksi, että meillä on sukset tai jotain muuta tavaraa voidaan käyttää vaan kerran vuodessa, mutta se on silloin tarpeellinen niin en kuitenkaan poista niitä.

Kun jokaisella tavaralla on oma paikkansa, niin niitä ei keräännyt tasojen päälle pyörimään mielin määrin. 
Jos joku ilmoittaa tulevansa kylään puolen tunnin päästä niin minulle ei iske paniikkia, vaan pienellä vaivalla saan siivottua kaiken tarpeellisen ja voin ilomielin päästää kotiini vieraita lyhyelläkin varoitusajalla.
 

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Follow Us
Please reload

Search By Tags